Valkea kuisti

Valkea kuisti

Palataan kesään


Kärhö vaan




Puutarhailu on kumma juttu vaikka kuinka päättää
että ottaa lungisti eikä istuta uusia jaa vanhoja tai luo
kukkapenkkejä niin yks kaks on kaivanu jonkun
ronton ylös. Ja jos ystävä ei ota taimia vastaan
on tehtävä uusi penkki. Sitten on vielä se
kun jossain on planttuja alennusmyynnissä osta
kolme maksa kaksi ilman ajattelematta huomaa
ostaneensa kolme liilaa kärhöä vaikka inhoaa
liilaa väriä. Siksi unelmani täysin valkoisesta
puutarhasta ei tule koskaan toteutumaan ja
sitä paitsi minun tarhani on värien sekamelska
ihan niin kuin puutarhurikin...



Eräs ystäväni hallitsee kaikkien ruusujen ja kärhöjen nimet
monella eri kielellä ja on monesti tiedustellut minulta kärhöjeni alkuperää, (Keskisten alennuskoppa euron kpl) nimeä tai lajiketta.
Mutta voi voi kun lappu hukassa ja mitään istutus
karttaa en pihastani ole.Mutta aivan kun nuo köynnökset tietäisivät sen sitä kauniimmin ne kukkii mitä huolimattomammin niihin suhtaudun.


Tämä lumme viihtyi luonamme monta kesää mutta kyllästyi sitten viime talvena ja kuivui pois.
Nyt pitäisi etsiä tilalle sijainen...












Saunalle tässä menossa

Ritarinkannus esiintyy usein saduissa


3 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Kiitos taas näistä ihastuttavista puutarhakuvista!

Minullakin oli ajatus rajata puutarhani värimaailmaa viileisiin pastellisävyihin. No pääasiassa olen suunnitelmissa pitäytynytkin, kunnes viimme kesänä tuli tunne, että keltaista tarvitaan, ehdottomasti! Varsinkin loppukesän valoon ja tunnelmaan kaipaan muutakin kuin hempeitä värejä.

Kärhösi tosiaan näyttävät todella hyvinvoivilta ja meillä on muuten toteutettu samaan tapaan etupihan ikkunanoilla olevat kukkalaatikot :)

En vacker vardag kirjoitti...

Minä en osaa yhdenkään kukan nimeä mutta osaan silti nauttia kauniista puutarhasta kuten sinun puutarhasta! Aivan ihanalta näyttää!! Olet tervetullut sitten meille auttamaan puutarhan suunnittelussa :)

Aurinkoista viikkoa!

Anonyymi kirjoitti...

Lumpeenkukka - kuva heläyttää minussa tunteiden kulkusia... siinä on jotakin niin tenhoavaa!
Kuvan värit värisevät omaa kieltään myös!

Terveisin Muriel Mancc